| Chapter 5 |
1 |
Muista, Herra, mitä meille on tapahtunut; katso ja näe meidän häväistyksemme. --
|
2 |
Meidän perintöosamme on siirtynyt vieraille, meidän talomme muukalaisille. --
|
3 |
Me olemme tulleet orvoiksi, isättömiksi, meidän äitimme ovat kuin lesket. --
|
4 |
Oman juomavetemme me ostamme rahalla; omat puumme saamme, jos maksamme hinnan. --
|
5 |
Vainoojamme ovat meidän niskassamme; kun uuvumme, ei meille lepoa suoda. --
|
6 |
Egyptille me lyömme kättä ja Assurille saadaksemme leipää ravinnoksi. --
|
7 |
Meidän isämme ovat syntiä tehneet; heitä ei enää ole. Me kannamme heidän syntivelkaansa. --
|
8 |
Orjat hallitsevat meitä; ei ole sitä, joka tempaisi meidät heidän käsistänsä. --
|
9 |
Henkemme kaupalla me noudamme leipämme, väistäen miekkaa erämaassa. --
|
10 |
Meidän ihomme halkeilee kuin uuni nälän poltteiden takia. --
|
11 |
Naisia raiskataan Siionissa, neitsyitä Juudan kaupungeissa. --
|
12 |
Ruhtinaita heidän kätensä hirttävät, vanhinten kasvoja ei pidetä arvossa. --
|
13 |
Nuorukaiset kantavat myllynkiviä, poikaset kompastelevat puutaakkojen alla. --
|
14 |
Poissa ovat vanhukset porteista, nuorukaiset kielisoittimiensa äärestä. --
|
15 |
Poissa on ilo sydämistämme, karkelomme on valitukseksi muuttunut. --
|
16 |
Pudonnut on päästämme kruunu. Voi meitä, sillä me olemme syntiä tehneet! --
|
17 |
Tästä syystä on sydämemme tullut sairaaksi, näitten tähden ovat silmämme pimenneet - --
|
18 |
Siionin vuoren tähden, joka on autiona, jolla ketut juoksentelevat. --
|
19 |
Sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti, sinun valtaistuimesi pysyy suvusta sukuun. --
|
20 |
Miksi unhotat meidät ainiaaksi, hylkäät meidät ikipäiviksi? --
|
21 |
Palauta meidät, Herra, tykösi, niin me palajamme; uudista meidän päivämme muinaiselleen. --
|