| Chapter 6 |
1 |
Poikani, jos olet ketä lähimmäisellesi taannut, lyönyt kättä vieraalle; --
|
2 |
jos olet kietoutunut oman suusi sanoihin, joutunut suusi sanoista kiinni, --
|
3 |
niin tee toki, poikani, pelastuaksesi tämä, koska olet joutunut lähimmäisesi kouriin: Mene, heittäydy maahan ja ahdista lähimmäistäsi; --
|
4 |
älä suo silmillesi unta äläkä silmäluomillesi lepoa. --
|
5 |
Pelastaudu käsistä niinkuin gaselli, niinkuin lintu pyydystäjän käsistä. --
|
6 |
Mene, laiska, muurahaisen tykö, katso sen menoja ja viisastu. --
|
7 |
Vaikka sillä ei ole ruhtinasta, ei päällysmiestä eikä hallitsijaa, --
|
8 |
se kuitenkin hankkii leipänsä kesällä ja kokoaa varastoon ruokansa elonaikana. --
|
9 |
Kuinka kauan sinä, laiska, makaat, milloinka nouset unestasi? --
|
10 |
Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin, --
|
11 |
niin köyhyys käy päällesi niinkuin rosvo ja puute niinkuin asestettu mies. --
|
12 |
Kelvoton ihminen, väärä mies on se, joka kulkee suu täynnä vilppiä, --
|
13 |
silmää iskee, jaloillaan merkkiä antaa, sormillansa viittoo, --
|
14 |
kavaluus mielessä, pahaa aina hankitsee, riitoja rakentaa. --
|
15 |
Sentähden hänen turmionsa tulee yhtäkkiä, tuokiossa hänet rusennetaan, eikä apua ole. --
|
16 |
Näitä kuutta Herra vihaa, ja seitsemää hänen sielunsa kauhistuu: --
|
17 |
ylpeitä silmiä, valheellista kieltä, käsiä, jotka vuodattavat viatonta verta, --
|
18 |
sydäntä, joka häijyjä juonia miettii, jalkoja, jotka kiiruusti juoksevat pahaan, --
|
19 |
väärää todistajaa, joka valheita puhuu, ja riidan rakentajaa veljesten kesken. --
|
20 |
Säilytä, poikani, isäsi käsky äläkä hylkää äitisi opetusta. --
|
21 |
Pidä ne aina sydämellesi sidottuina, kääri ne kaulasi ympärille. --
|
22 |
Kulkiessasi ne sinua taluttakoot, maatessasi sinua vartioikoot, herätessäsi sinua puhutelkoot. --
|
23 |
Sillä käsky on lamppu, opetus on valo, ja kurittava nuhde on elämän tie, --
|
24 |
että varjeltuisit pahasta naisesta, vieraan vaimon liukkaasta kielestä. --
|
25 |
Älköön sydämesi himoitko hänen kauneuttaan, älköönkä hän sinua katseillaan vangitko. --
|
26 |
Sillä porttonaisen tähden menee leipäkakkukin, ja naitu nainen pyydystää kallista sielua. --
|
27 |
Voiko kukaan kuljettaa tulta helmassaan, puvun häneltä palamatta? --
|
28 |
Voiko kukaan kävellä hiilloksella, jalkain häneltä kärventymättä? --
|
29 |
Samoin käy sen, joka menee lähimmäisensä vaimon luo: ei jää rankaisematta kukaan, joka häneen kajoaa. --
|
30 |
Eikö halveksita varasta, vaikka hän olisi nälissään varastanut hengenpiteikseen? --
|
31 |
Onhan hänen, jos tavataan, seitsenkertaisesti korvattava, annettava kaikki talonsa varat. --
|
32 |
Joka vaimon kanssa avion rikkoo, on mieletön; itsensä menettää, joka niin tekee. --
|
33 |
Hän saa vaivan ja häpeän, eikä hänen häväistystään pyyhitä pois. --
|
34 |
Sillä luulevaisuus nostaa miehen vihan, ja säälimätön on hän koston päivänä. --
|
35 |
Ei hän huoli mistään lunastusmaksusta, ei suostu, vaikka kuinka lahjaasi lisäät. --
|