| Chapter 18 |
1 |
Veisuunjohtajalle; Herran palvelijan Daavidin virsi, jonka sanat hän puhui Herralle sinä päivänä, jona Herra oli pelastanut hänet kaikkien hänen vihollistensa vallasta ja Saulin kädestä. --
|
2 |
Hän sanoi: Sydämestäni minä rakastan sinua, Herra, minun voimani, --
|
3 |
Herra, minun kallioni, linnani ja pelastajani, minun Jumalani, vuoreni, jonka turviin minä pakenen, minun kilpeni, autuuteni sarvi ja varustukseni. --
|
4 |
Ylistetty olkoon Herra! - niin minä huudan, ja vihollisistani minä pelastun. --
|
5 |
Kuoleman paulat piirittivät minut, turmion virrat peljästyttivät minut. --
|
6 |
Tuonelan paulat kietoivat minut, kuoleman ansat yllättivät minut. --
|
7 |
Ahdistuksessani minä rukoilin Herraa ja huusin avuksi Jumalaani; hän kuuli minun ääneni temppelistänsä, ja minun huutoni hänen edessään kohosi hänen korviinsa. --
|
8 |
Silloin maa huojui ja järisi, vuorten perustukset järkkyivät; ne horjuivat, sillä hänen vihansa syttyi. --
|
9 |
Savu suitsusi hänen sieraimistaan, kuluttava tuli hänen suustansa, palavat hiilet hehkuivat hänestä. --
|
10 |
Hän notkisti taivaat ja astui alas, synkkä pilvi jalkojensa alla. --
|
11 |
Ja hän ajoi kerubin kannattamana ja lensi, ja hän liiti tuulen siivillä; --
|
12 |
hän pani pimeyden verhoksensa, majaksensa yltympäri: mustat vedet, paksut pilvet. --
|
13 |
Hohteesta, joka kävi hänen edellänsä, purkautuivat pilvet rakeiksi ja palaviksi hiiliksi. --
|
14 |
Ja Herra jylisi taivaassa, Korkein antoi äänensä kaikua, tulla rakeita ja palavia hiiliä. --
|
15 |
Hän lennätti nuolensa ja hajotti heidät, paljon salamoita ja kauhistutti heidät. --
|
16 |
Silloin vetten syvyydet tulivat näkyviin, ja maanpiirin perustukset paljastuivat sinun nuhtelustasi, Herra, sinun vihasi hengen puuskauksesta. --
|
17 |
Hän ojensi kätensä korkeudesta ja tarttui minuun, veti minut ylös suurista vesistä; --
|
18 |
hän pelasti minut voimallisesta vihollisestani, minun vihamiehistäni, sillä he olivat minua väkevämmät. --
|
19 |
He hyökkäsivät minun kimppuuni hätäni päivänä, mutta Herra tuli minun tuekseni. --
|
20 |
Hän toi minut avaraan paikkaan, hän vapautti minut, sillä hän oli mielistynyt minuun. --
|
21 |
Herra tekee minulle minun vanhurskauteni mukaan, minun kätteni puhtauden mukaan hän minulle maksaa. --
|
22 |
Sillä minä olen noudattanut Herran teitä enkä ole luopunut pois Jumalastani, jumalattomuuteen. --
|
23 |
Kaikki hänen oikeutensa ovat minun silmieni edessä, enkä minä hänen käskyjänsä syrjään sysää. --
|
24 |
Minä olen vilpitön häntä kohtaan ja varon itseni pahoista teoista. --
|
25 |
Sentähden Herra palkitsee minulle minun vanhurskauteni mukaan, sen mukaan kuin käteni ovat puhtaat hänen silmiensä edessä. --
|
26 |
Hurskasta kohtaan sinä olet hurskas, nuhteetonta kohtaan nuhteeton; --
|
27 |
puhdasta kohtaan sinä olet puhdas, mutta kieroa kohtaan nurja. --
|
28 |
Sillä sinä pelastat nöyrän kansan, mutta ylpeät silmät sinä painat alas. --
|
29 |
Sillä sinä annat minun lamppuni loistaa; Herra, minun Jumalani, valaisee minun pimeyteni. --
|
30 |
Sinun avullasi minä hyökkään rosvojoukkoa vastaan; Jumalani avulla minä ryntään ylitse muurin. --
|
31 |
Jumalan tie on nuhteeton, Herran sana tulessa koeteltu. Hän on kaikkien kilpi, jotka häneen turvaavat. --
|
32 |
Sillä kuka muu on Jumala kuin Herra, ja kuka pelastuksen kallio, paitsi meidän Jumalamme - --
|
33 |
se Jumala, joka minut voimalla vyöttää ja tekee minun tieni nuhteettomaksi, --
|
34 |
tekee minun jalkani nopeiksi niinkuin peurat ja asettaa minut kukkuloilleni, --
|
35 |
joka opettaa minun käteni sotimaan ja käsivarteni vaskijousta jännittämään! --
|
36 |
Sinä annat minulle pelastuksen kilven, ja sinun oikea kätesi minua tukee; sinun laupeutesi tekee minut suureksi. --
|
37 |
Sinä annat minun askeleilleni avaran tilan, ja minun jalkani eivät horju. --
|
38 |
Minä ajan vihollisiani takaa ja saavutan heidät enkä palaja, ennenkuin teen heistä lopun; --
|
39 |
minä murskaan heidät, niin etteivät voi nousta, he sortuvat minun jalkojeni alle. --
|
40 |
Sinä vyötät minut voimalla sotaan, sinä painat vastustajani minun alleni. --
|
41 |
Sinä ajat minun viholliseni pakoon, ja vihamieheni minä hukutan. --
|
42 |
He huutavat, mutta pelastajaa ei ole, huutavat Herraa, mutta hän ei heille vastaa. --
|
43 |
Minä survon heidät tomuksi tuuleen, viskaan heidät niinkuin loan kadulle. --
|
44 |
Sinä pelastat minut kansan riidoista, sinä asetat minut pakanain pääksi, kansat, joita minä en tunne, palvelevat minua. --
|
45 |
Jo korvan kuulemalta he minua tottelevat; muukalaiset matelevat minun edessäni. --
|
46 |
Muukalaiset masentuvat ja tulevat vavisten varustuksistansa. --
|
47 |
Herra elää! Kiitetty olkoon minun kallioni ja ylistetty minun pelastukseni Jumala, --
|
48 |
Jumala, joka hankkii minulle koston ja saattaa kansat minun valtani alle; --
|
49 |
sinä, joka pelastat minut vihollisistani ja korotat minut vastustajaini ylitse ja päästät minut väkivaltaisesta miehestä. --
|
50 |
Sentähden minä ylistän sinua, Herra, kansojen keskuudessa ja veisaan sinun nimesi kiitosta, --
|
51 |
sinun, joka annat kuninkaallesi suuren avun ja teet laupeuden voidellullesi, Daavidille ja hänen jälkeläisilleen, iankaikkisesti. --
|