| Chapter 21 |
1 |
Job vastasi ja sanoi: --
|
2 |
"Kuulkaa, kuulkaa minun sanojani ja suokaa minulle se lohdutus! --
|
3 |
Kärsikää minua, että saan puhua. Kun olen puhunut, pilkatkaa sitten. --
|
4 |
Ihmisiäkö vastaan minä valitan? Tahi kuinka en kävisi kärsimättömäksi? --
|
5 |
Kääntykää minuun, niin tyrmistytte ja panette kätenne suullenne. --
|
6 |
Kun käyn ajattelemaan, niin kauhistun, ja vavistus valtaa ruumiini: --
|
7 |
Miksi jumalattomat saavat elää, vanheta, jopa voimassa vahvistua? --
|
8 |
Heidän sukunsa on vankkana heidän edessään, heidän jälkeläisensä heidän silmäinsä alla. --
|
9 |
Heidän kotinsa ovat rauhassa, kauhuista kaukana; ei satu heihin Jumalan vitsa. --
|
10 |
Hänen sonninsa polkee eikä turhaan, hänen lehmänsä poikii eikä kesken. --
|
11 |
Poikansa he laskevat ulos niinkuin lammaslauman, heidän lapsensa hyppelevät leikiten. --
|
12 |
He virittävät laulujaan vaskirummun ja kanteleen kaikuessa ja iloitsevat huilun soidessa. --
|
13 |
He viettävät päivänsä onnessa, mutta äkkiä heidät säikähytetään alas tuonelaan. --
|
14 |
Ja kuitenkin he sanoivat Jumalalle: `Mene pois meidän luotamme, sinun teistäsi emme tahdo tietää. --
|
15 |
Mikä on Kaikkivaltias, että häntä palvelisimme? Ja mitä hyötyä meillä on siitä, että häntä rukoilemme?` --
|
16 |
Katso, heidän onnensa ei ole heidän omassa kädessänsä. Jumalattomain neuvo olkoon minusta kaukana. --
|
17 |
Kuinkapa usein jumalattomain lamppu sammuu ja heidät yllättää heidän turmionsa? Kuinkapa usein hän jakelee arpaosat vihassansa? --
|
18 |
Ovatko he niinkuin tuulen vietävät oljet, niinkuin akanat, jotka tuulispää tempaa mukaansa? --
|
19 |
Jumala muka säästää hänen lapsilleen hänen onnettomuutensa. Kostakoon hän hänelle itselleen, niin että hän sen tuntee. --
|
20 |
Nähköön hän perikatonsa omin silmin, juokoon itse Kaikkivaltiaan vihan. --
|
21 |
Sillä mitä hän välittää perheestänsä, jälkeensä jäävistä, kun hänen kuukausiensa luku on täysi! --
|
22 |
Onko opetettava ymmärrystä Jumalalle, hänelle, joka taivaallisetkin tuomitsee? --
|
23 |
Toinen kuolee täydessä onnessansa, kaikessa rauhassa ja levossa; --
|
24 |
hänen astiansa ovat maitoa täynnä, ja hänen luunsa juotetaan ytimellä. --
|
25 |
Toinen kuolee katkeralla mielellä, saamatta onnea maistaa. --
|
26 |
Yhdessä he panevat maata multaan, ja madot peittävät heidät. --
|
27 |
Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja juonet, joilla mielitte sortaa minut. --
|
28 |
Kun sanotte: `Missä on nyt mahtimiehen talo, missä maja, jossa jumalattomat asuivat?` --
|
29 |
niin ettekö ole kysyneet maita kulkeneilta? Ette voi kieltää, mitä he ovat todeksi nähneet, --
|
30 |
että paha säästetään onnettomuuden päivältä, vihan päivältä hänet saatetaan suojaan. --
|
31 |
Kuka puhuu hänelle vasten kasvoja hänen vaelluksestaan, kuka kostaa hänelle, mitä hän on tehnyt? --
|
32 |
Hänet saatetaan kalmistoon, ja hänen hautakumpuansa vaalitaan. --
|
33 |
Kepeät ovat hänelle laakson turpeet. Kaikki ihmiset seuraavat hänen jäljessänsä, niinkuin epälukuiset ovat kulkeneet hänen edellänsä. --
|
34 |
Kuinka tuotte minulle niin turhaa lohdutusta? Entä vastauksenne - niistä jää pelkkä petollisuus jäljelle." --
|