| Chapter 15 |
1 |
Sitten teemanilainen Elifas lausui ja sanoi: --
|
2 |
"Vastaako viisas tuulta pieksämällä, täyttääkö hän rintansa itätuulella? --
|
3 |
Puolustautuuko hän puheella, joka ei auta, ja sanoilla, joista ei ole hyötyä? --
|
4 |
Itse jumalanpelonkin sinä teet tyhjäksi ja rikot hartauden Jumalaa rukoilevilta. --
|
5 |
Sillä sinun pahuutesi panee sanat suuhusi, ja sinä valitset viekasten kielen. --
|
6 |
Oma suusi julistaa sinut syylliseksi, enkä minä; omat huulesi todistavat sinua vastaan. --
|
7 |
Sinäkö synnyit ihmisistä ensimmäisenä, luotiinko sinut ennenkuin kukkulat? --
|
8 |
Oletko sinä kuulijana Jumalan neuvottelussa ja anastatko viisauden itsellesi? --
|
9 |
Mitä sinä tiedät, jota me emme tietäisi? Mitä sinä ymmärrät, jota me emme tuntisi? --
|
10 |
Onpa meidänkin joukossamme harmaapää ja vanhus, isääsi iällisempi. --
|
11 |
Vähäksytkö Jumalan lohdutuksia ja sanaa, joka sinua piteli hellävaroin? --
|
12 |
Miksi sydämesi tempaa sinut mukaansa, miksi pyörivät silmäsi, --
|
13 |
niin että käännät kiukkusi Jumalaa vastaan ja syydät suustasi sanoja? --
|
14 |
Kuinka voisi ihminen olla puhdas, kuinka vaimosta syntynyt olla vanhurskas! --
|
15 |
Katso, pyhiinsäkään hän ei luota, eivät taivaatkaan ole puhtaat hänen silmissänsä, --
|
16 |
saati sitten ihminen, inhottava ja kelvoton, joka juo vääryyttä niinkuin vettä. --
|
17 |
Minä julistan sinulle, kuule minua, minä kerron, mitä olen nähnyt, --
|
18 |
mitä viisaat ilmoittavat, salaamatta, mitä olivat isiltänsä saaneet, --
|
19 |
niiltä, joille yksin maa oli annettuna ja joiden seassa ei muukalainen liikkunut: --
|
20 |
`Jumalattomalla on tuska koko elämänsä ajan, ne vähät vuodet, jotka väkivaltaiselle on määrätty. --
|
21 |
Kauhun äänet kuuluvat hänen korvissansa, keskellä rauhaakin hänet yllättää hävittäjä. --
|
22 |
Ei usko hän pääsevänsä pimeydestä, ja hän on miekalle määrätty. --
|
23 |
Hän harhailee leivän haussa: missä sitä on? Hän tuntee, että hänen vierellään on valmiina pimeyden päivä. --
|
24 |
Tuska ja ahdistus kauhistuttavat häntä, masentavat hänet niinkuin kuningas valmiina hyökkäykseen. --
|
25 |
Koska hän ojensi kätensä Jumalaa vastaan ja pöyhkeili Kaikkivaltiasta vastaan, --
|
26 |
ryntäsi häntä vastaan niska jäykkänä, taajain kilvenkupurainsa suojassa; --
|
27 |
koska hän kasvatti ihraa kasvoihinsa ja teki lanteensa lihaviksi, --
|
28 |
asui hävitetyissä kaupungeissa, taloissa, joissa ei ollut lupa asua, --
|
29 |
jotka olivat määrätyt jäämään raunioiksi, sentähden hän ei rikastu, eikä hänen omaisuutensa ole pysyväistä, eikä hänen viljansa notkistu maata kohden. --
|
30 |
Ei hän pääse pimeydestä; tulen liekki kuivuttaa hänen vesansa, ja hän hukkuu hänen suunsa henkäyksestä. --
|
31 |
Älköön hän turvatko turhuuteen - hän pettyy; sillä hänen voittonsa on oleva turhuus. --
|
32 |
Mitta täyttyy ennen aikojaan, eikä hänen lehvänsä vihannoi. --
|
33 |
Hän on niinkuin viinipuu, joka pudottaa raakaleensa, niinkuin öljypuu, joka varistaa kukkansa. --
|
34 |
Sillä jumalattoman joukkio on hedelmätön, ja tuli kuluttaa lahjustenottajan majat. --
|
35 |
He kantavat tuhoa ja synnyttävät turmiota, ja heidän kohtunsa valmistaa petosta.`" --
|